Oon onnen lempilapsi. Eilen mietin, että olispa kiva, kun ois huomenna krapula, ja ta-daa! Tässä sitä nyt ollaan! Saan kaiken mitä haluan elämässä.
Oon ihan sietämättömän onnellinen, meinaan täristä ulos nahoistani, en pysty pysähtymään. Kauheeta kun pitää aurinkoisena päivänä olla täällä luolassa valolta piilossa! Mä mietin tänään, voisinko kantaa tuolin tohon kadun toiselle puolelle ja pitää Mascottia auki sieltä käsin. Vihaan tätä paikkaa, rakastan tätä paikkaa!
Pääsin töistä, istun ikkunalla, juon viintä. Eve aikoi mun kaa viinille, mutta sen sijaan se jäikin kotiin vahtimaan kotiarestissa olevaa Kimmoa. Kimmo joutui kotiarestiin, koska sillä oli silmä mustana, naama turvoksissa ja huuli auki, eikä se muistanut, miksi. Selvitin mysteerin, siksi oli se, että se oli paininut tai nyrkkeillyt tai jotain Markuksen kaa. Mascot Fight Club, sponsorina Jäger. Ei luunmurtumia, tällä kertaa.
Mikä mua vaivaa? Nokelainen parhaansa mukaan yritti tänään pilata mun päivää, mut suoriutu todella huonosti. Keskiviikon Reggae Stomp -artisti Papa Zai katteli mua oudoksuen tiskillä jallunsa yli, ja sanoi "You look like you're having a really good summer. Not just a good day, but a really good summer." Mun kanssa töiden tekeminen on ilmeisesti vähän sietämätöntä, kun kikattelen. APUA!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment